NORSSI NEWS

Mikä on seuraava siirto shakkipelilaudalla?

Tiistaina ja keskiviikkona koulumme audiotoriossa näytettiin elokuva Satavuotinen perintö. Elokuva on fiktiivinen kertomus kauhuelokuvan tyyliin koulumme perustamisesta.Koulun shakkikerholaiset (Elisa Halonen, Liisa Laukkanen, Timo Linna, Antero Ruhtinas, Iida ja Aada Piispanen) joutuvat yllättäen keskelle outoja tapahtumia: WC:stä löytyy museoluokan nukke, shakkikurssi-ilmoitus ilmoitustaululla on vinossa, oppilaan kaappi on sotkettu, ja outoja numeroita ja kirjaimia sisältäviä paperilappuja löytyy pitkin koulua.Lisäksi koulun vahtimestari katoaa. Arvoitusvyyhti alkaa selvetä, kun koulun kirjastosta löytyy kirja nimeltä SYPK.Paljastuu, että koulun shakkikerhon alkuperäisenä tehtävänä olikin jotain aivan muuta kuin shakkipelin iloista nauttiminen.

Elokuvan olivat tehneet yhteistyössä yläkoulun ja lukion elokuvakurssilaiset. Elokuva oli hyvin suunniteltu jatoteutettu. Se sisälsi paljon kekseliäitä ratkaisuja. Arvostimme erityisesti itsetehtyä musiikkia. Henkilöhahmot oli suunniteltu huolella viimeistä piirtoa myöten.

Yleisö kehui elokuvaa ammattimaisesti tehdyksi. Ääniefektit ja taustamusiikit loivat elokuvaan mukaansatempaavan tunnelman. Elokuvan keskiviikkona nähnyt johtava rehtori Pekka Ruuskanen piti erityisen kekseliäänä ideana koulun museoluokan valjastamista elokuvakohtausten näyttämöksi. – Lisäksi tietenkin pidin shakkipeli-ideasta, koska olen itsekin pelannut shakkia nuorena, Ruuskanen kommentoi.

Linda, Inari ja Emma 9a

NORSSI NEWS

"Pitää tehdä työtä kiinnostuksen vuoksi."

Jyväskylästä kotoisin oleva ja normaalikoulusta ylioppilaaksi kirjoittanut Aalto-yliopiston tutkija Mikko Möttönen luennoi Jyväskylän normaalikoulun lukiolaisille tutkijan työstä Musican luentosalissa.

Kvanttitietokone, magneettinen monopoli ja synteettinen hiukkanen. Nämä tieteelliset sanat pyörivät Mikko Möttösen luennolla, kun hän kertoi lukiolaisille urapolustaan. Omina kouluaikoinaan istuessaan lukion fysiikan tunneilla hän tiesi, että haluaisi fyysikoksi. 

-– Fysiikka ja matematiikka kiinnostivat minua lukiossa, Möttönen kertoo. Niinpä lukion jälkeinen tie olikin hyvin selkeä.

– Olen tehnyt päätöksen sen perusteella, mikä on tuntunut sillä hetkellä hyvältä. Toki ympäristö on muokannut valintoja, Möttönen toteaa.

Lukion jälkeen hän opiskeli TKK:ssa ja väitteli tohtoriksi vuonna 2005. Akatemiatutkija Möttösestä tuli vuonna 2008. Vuosina 2011, 2014 ja 2015 hän on julkaissut tutkimustuloksiaan arvostetuissa tiedelehdissä, kuten Naturessa ja Sciencessa. Möttönen on QCD (Quantum Computing and Devices) -tutkimusryhmän johtaja, teknillisen fysiikan laitoksella Perustieteiden korkeakoulussa.  Ryhmä on osa laskennallisten nanotieteiden huippuyksikköä COMPia.

Kamilla, Ding ja Jesse 15A

NORSSI NEWS

Kuka voittaa Kuolettavia kohtaamisia -pelin?

Tiistaina kaikki yläkoulun ja lukion ryhmät aloittivat Kuolettavia kohtaamisia -pelin. Pelin idea on eliminoida pelaajia yksi kerrallaan eli saada pelissä mukana olevien määrä pienenemään.

Jokaiselle oppilaalle jaettiin lappu, jossa luki luokkatoverin nimi ja tehtävä. Tehtävä kertoi, miten luokkatoveri täytyy eliminoida pelistä. Eliminointi tapahtuu siten, että uhri pitää saada tekemään lapussa kerrottu tehtävä. Uhrin tulee esimerkiksi tehdä toiselle voileipä tai hyräillä laulua. Kun uhri on saatu eliminoitua, hän putoaa pois pelistä. Hänen tulee kertoa oman eliminoitavansa nimi ja eliminointitapa hänet eliminoineelle henkilölle. Näin peli jatkuu. Kilpailun voittaa se henkilö, joka on viimeisenä mukana kilpailussa.

Pelissä on tärkeää, ettei paljasta omaa uhriaan tai tehtäväänsä muille. Myöskään pelistä pudonneita ei kannata kesken pelin paljastaa. Eliminoinnin tulee tapahtua koulupäivän aikana, eikä se saa tapahtua muutoin kuin kasvokkain. Peli on melko jännittävä, ja jokaisen ryhmän voittaja selviää luultavasti viikon lopussa.

Inari, Emma ja Linda 9a

NORSSI NEWS

"Päämääränä Etelänapa - unelmista todeksi" 

Juhlaviikon avasi seikkailija Timo Polarin luento "Päämääränä Etelänapa - unelmista todeksi". Elämänkokemustensa kautta hän kannustaa kaikkia tavoittelemaan unelmiaan.

Polarin pitkäaikainen unelma on ollut hiihtää Etelänavalle. Monien vuosien harjoittelun ja työn jälkeen unelman toteutuessa saavuttuaan Etelänavalle hän ymmärsi, että tärkeintä ei ollutkaan päämäärän saavuttaminen, vaan se, miten se saavutettiin.

– Jokaisella hetkellä on oma merkityksensä unelmien tavoittelemisessa, Polari muistuttaa.

Ennen Etelänavalle hiihtämistä Polari kävi retkeilemässä muun muassa Skandinaviassa ja Grönlannissa. Hän joutui henkisesti koville Grönlannissa kahden ystävänsä kuoltua yllättävässä lumimyrskyssä. Skandinaviassa Polaria koettelivat hyttyset. Positiivinen ajattelu auttoi häntä selviämään vastoinkäymisiltä.

– Etsikää oma reittinne tai tehkää sellainen, Polari kehottaa kaikkia unelmoimaan ja luomaan tavoitteita sekä tekemään kaikkensa sen toteutumiseksi.

– Itse ei saa asettaa esteitä matkan varrelle, toki realistinen täytyy olla, hän naurahtaa.

Unelmat todeksi

Tavoite - määrittele tavoitteesi tarkasti
Ominaisuudet - mitä se vaatii?
Kivenjärkäleet - mikä estää unelmien toteutumisen?
Suunnitelma - mitä teen ja milloin?

Ding, Kamilla ja Jesse 15A

NORSSI NEWS

Norssin juhlalehti on ilmestynyt

Tänään Norssin juhlaviikko alkoi juhlalehden jakamisella. Juhlalehden teemana on Kohtaamisia, ja siinä muistellaan koulun pitkää historiaa. Selailimme lehteä oppitunnilla, ja osa kuvien ihmistä herätti hieman hilpeyttä vanhanaikaisilla asuillaan. Ajat ovat muuttuneet; välitunnilla vuonna 1925 pojat ovat puvut päällä ja tytöillä on yllään hienot leningit. Ajatella, että näiden seinien sisälle on mahtunut näin monenlaista sakkia.

Kuitenkin jotkut perinteet ovat säilyneet koulun alkuajoista lähtien. Vanhojen tansseissa pyörähdellään edelleen yhtä juhlavasti, ja penkkareissa abiturientit ajelevat rekkojen lavoilla innoissaan.

Odotamme innolla tulevan juhlaviikon erilaisia tapahtumia.

Inari, Linda ja Emma 9a

Lukio Run

Lukio Run on nyt toista vuotta Finlandia-marathonin yhteydessä järjestetty Jyväskylän lukiolaisille tarkoitettu juoksutapahtuma, jossa matkoina on 5 tai 10 km. Viime vuonna Lukio Runiin osallistuivat vain lyseolaiset, mutta tänä vuonna molemmat Jyväskylän jättilukiot ja muutama norssilainenkin osallistui tapahtumaan.

Kisa-aamun sää oli juoksemiseen oikein hyvä. Aurinko paistoi ja lämpötila oli reilu 10 astetta. Lähtöviivalla oli ruuhkaa ja 2100 ilmottautunutta pinkaisi matkaan joko viidelle tai kymmenelle kilometrille. Noin 10 norssilaisen tehotiimi oli ilmoitettu viidelle kilometrille. Alkuruuhkan jälkeen juoksijoiden massa tasaantui, ja kukainenkin alkoi juoksemaan omaa tahtiaan.

Matkan varrella katsomaan kyenneet vanhemmat, opettajat ja ystävät kannustivat juoksijoita. Juoksureitti kulki Lutakosta Ylistön sillalle ja sieltä Kuokkalan puoleista rantaraittia Kuokkalan sillalle, jonka yli takaisin Pavilijongille. 10 km juoksijat kiersivät lenkin 2 kertaa.

20 minuutin kuluttua ensimmäiset 5 km juoksijat alkoivat saapua maaliin, ensimmäiset norssilaiset vajaan puolen tunnin kohdalla. Kaikki norssilaiset saapuivat maaliin omilla jaloillaan ja juosten.
Kokonaisuutena juoksu oli varmastikin mukava kaikille osallistujille ja tapahtuma hyvin järjestetty. Ensi vuonna Norssi voisikin harkita Lukio Runiin osallistumista suuremmalla miehityksellä. 

Juhlavuoden elokuva valmistuu

Norssissa eletään nyt historiallisia aikoja: satavuotisjuhlavuoden teema näkyy arjessa, sekä lisäksi alkusyksystä käynnistyi yläkoulun ja lukion ensimmäinen yhteistyössä toteutettu kurssi, jolla oppilaat toimivat samassa ryhmässä. Kurssin tavoitteena on tuottaa lyhytelokuva, joka esitetään koulun oppilaille satavuotisjuhlaviikolla.

Elokuun ja syyskuun taitteessa aloitimme kuvaukset, vaikka projektia onkin valmisteltu jo keväästä lähtien. Käsikirjoitus valmistui lopulliseen muotoonsa Norssin olympialaisten jälkeen. Kurssi vaatii oppilailta ehkä enemmän sitoutumista kuin normaali valinnaiskurssi tai soveltava kurssi, sillä kuvaukset sijoittuvat pääosin koulun ulkopuoliselle ajalle eli iltoihin ja viikonloppuihin. Osa oppilaista joutuu myös huolehtimaan omista roolivaatteistaan, vaikka onneksi olemme saaneet paljon vaatteita lainaan Kulissi-teatterista.

Elokuva on fiktiivinen, mutta se liittyy paitsi nykypäivään myös sadan vuoden takaiseen aikaan, kun koulu perustettiin. Koulumme oppilaat ja henkilökunta saattavat nähdä vielä kuvausryhmiämme toiminnassa, kun yritämme saada elokuvaa valmiiksi suhteellisen lyhyellä aikataululla. Kuvausten jälkeen tehtävä ei kumminkaan vielä lopu - jäljellä ovat vielä editointi ja mainostus. Lisäksi teemme osan musiikeista itse, joten siihenkin menee vielä oma aikansa. Toiminnassa on myös Making of
-tiimi, joka tallentaa kuvauksia ja jonka tuotos katsotaan jälkikäteen yhdessä kurssille osallistuneiden oppilaiden kanssa.

Juhlaviikolla lyhytelokuva esitetään kaikille lukiolaisille ja yläkoululaisille. Lauantaina kenellä tahansa on lisäksi mahdollisuus katsoa elokuva auditoriossa aamupäivällä.

Ellen Huttunen, 9d